Vessapaperikriisi on todellinen uhka!

Saatoinpa kuulua joukkoon, joka vuosi takaperin naureskeli kaikille vessapaperin hamstraajille. Omaan päähäni silloin ei vain voinut mahtua se, että kaiken mahdollisesti tulevan tuntemattoman suurin uhka on pyyhkimättömät takapuolet. Kuitenkin karmalla on tapana kostaa, joten näin pääsi käymään tälläkin kertaa.

Karvaiset jengiläiset joutuivat tällä viikolla jäädä kerhotiloihin keskenään, kun pomon täytyi käydä antamassa kokeen muodossa näyttö osaamisestaan toimistolla. Jälkikäteen vasta kuulin, että tämän olisi voinut mahdollisesti tehdä etänäkin, mutta tulipahan käytyä. Olin jo ennen lähtöäni huomioinut, että kerhon tiloissa oli vain yksi rulla vessapaperia jäljellä, mutta muutamaa helpohkoa matemaattista kaavaa käyttäen tulin tulokseen, että paperi kyllä tulee riittämään perjantaiseen kaupassa käyntiin saakka. Valitettavasti laskukaavoistani puuttui yhden pienen Armaksen kerhotilojen dekoreeraukseen tarvitattavien palasten vähentäminen minun paperitarpeestani. Päädyin siis lopulta nöyränä myöntämään vessapaperikriisin olevan totisinta totta ja hakeutumaan kauppaan hakemaan kyseistä tuotetta.

Se on ihmeellistä, kuinka jokaikinen pentu jossain vaiheessa huomaa vessapaperirullan ihanuuden. Niin ihanan pehmeä ja helppo levittää pitkin poikin. Oikea lottovoitto, kuinka niin pienellä vaivalla saattaa saada niin kamalasti sotkua aikaiseksi. Armas oli selkeästi ylpeä luomityöstään ja nyt saankin sotkuisen muistutuksen aina, jos unohdan paperirullan siirtää tavoittamattomiin. Useamman kerran on pieni valkoinen poika töröttänyt sohvalla häntä heiluen, oikein ylpeänä itsestään, vessapaperirulla suussaan. Vessapaperi on kuitenkin onneksi ihan mukava siivottava, toisin kuin esimerkiksi kissanhiekka, jota on hieman pienempänä kuonossa ja tassuissa kuljetettu pitkin poikin.

En kuitenkaan tästä luovasta tilataiteesta edes jaksanut hermostua. Ihan oman stressaamisen välttämiseksi olen asettanut itselleni tietyn rajan, jota pienemmistä asioista ei kannata turhaan stressata. Rajoina toimivat se, että jos tekeminen on hurjempaa kuin Uskon tiirikointi ikkunasta ulos minun ollessa työpaikalla tai edesmenneen koiramme tekonen, jossa hän söi lapsuudenkodissani sijaitsevan betonisen pilarin jalan, niin silloin on aihetta stressata ja hermostua. Vessapaperilla sisustaminen on vielä täysin harrastelijoiden puuhastelua.

Armashan ei ole tosiaan ensimmäinen, joka näitä pieniä puuhasteluja harrastaa. Se on mielenkiintoista, että vaikka kaikki kolme jengiläistä ovat täysin omia persooniaan, niin tietyt asiat ovat universaaleja, kaikki ovat nämä asiat tehneet tietyssä iässä. Tämä johti minut pohtimaan sitä, miten jengiläiset ovat muuttuneet sekä ajan saatossa, että sen perusteella, minkä kokoinen jengi on.

Uskohan on aikanaan joutunut hoitamaan kaikki roolit: olla pomonpoika, kiltti poika, vauhti poika ja vahti poika. Edelleen Usko on ehta pomonpoika. Hän on onneissaan, jos hänet sateisen lenkin jälkeen kapaloidaan peittoon, pidetään lähellä ja lellitellään. Kaikki hellyyttely ja hyvä hänelle kelpaa edelleenkin, mutta perinteiset työtehtävät on ulkoisettu nuoremmille jengin jäsenille. Ihan perus namipalaa hän harvoin ainakaan illalla tulee pyytämään, vaikka olisin keittiössä. Tähän namin tiedustelutehtävään lähetetään tuoreempi jengiläinen. Ja vaikka namipurkin kansi käy, saattaa hän jäädä odottamaan, että hänelle nami kuljetetaan hänelle petipaikalle. Ja hölmönä pomona minä sen tietenkin sinne vien. Muutenkin pomon juoksuttaminen on Uskon mielestä hänelle tässä iässä ja jengin arvoasteikon perusteella suotu etuoikeus. Jengiläisillä on kolme juomakuppia, joista Usko jokaisesta voi todistetusti juoda. Täytän pääasiassa kupit samanaikaisesti aina. Kuitenkin Usko aina etsii sen kupin, jossa vähiten vettä ja dramaattisesti minua tuijottaen nuolee lopulta tyhjää kuppia kuin olisi janoon kuolemassa. Tätä jatkuu kunnes tajuan täyttää juuri tämän tietyn vesikupin. Usko ottaa yleensä täytetystä kupista sitten korkeintaan vain yhden tai kaksi lipaisua vettä kunnes unohtaa koko juomisen.

Muitakin vanhuuden tai senioriteetin höperyyksiä on tullut. Jos satun pihalla joutua juttelemaan jollekin, täytyy Uskon ottaa aina keskusteluun kantaa. Eikä riitä vain yksi haukahdus, vaan sopiviin väleihin hänen tulee ilmoitaa häntä heiluen mielipiteensä. Muuten haukkuminen onneksi on pysynyt normaalilla tasolla. Lenkeillä hän pysyy kävellen vierellä ja nostaa välillä katseensa minuun, varsinkin silloin jos nuoremmat hösäävät hajujen perään. Pampuloiden leikkaamisen jälkeen merkkailut ja hajut menettivät Uskolle merkityksensä. Usko lähinnä merkkailee hyviä paikkoja, joita kannattaa muistaa. Viime aikoina merkkailun kohteena on ollut paikat, joissa useimmiten löytyy jäniksen papanoita. Uutena käyttäytymisenä on se, ettei pelkkä katse ja siitä saatu kehu ole riittänyt, vaan hän vaatii kehuja ja pienet rapsutukset, jotta matka voi jatkua. Kulutukseksi olen laskenut, että peruskulutuksella ilman mitään pikapyrähdyksiä tai maastoajoa yksillä rapsutuksilla päästään parin kilometrin matka ennen kun rapsutusvarastot ovat kuluneet loppuun.

Metsissä Usko pysyy pääasiassa lähellä puuhastellen omiaan. Usko ei koskaan ole osannut oikein leikkiä. Vaikka Usko kyllä sopivassa kohdassa hieman rellestää muiden kanssa, höyryt päästettyään antaa muiden jatkaa leikkimistä ja hän keskittyy omiin puuhiinsa. Usko on erittäin tyytyväinen, että nuoremmat ovat löytäneet toisensa, jotta häntä ei käydä niin usein riuhtomassa mukaan leikkeihin. Odotan lumien sulamista, että pääsen tekemään Uskolle pitkän jäljen. Hän rakastaa mennä hajun perässä. Esineiden merkitseminen matkan varrella on vähän tylsää, mutta sekin tehdään, jotta päästään jatkamaan matkaa. Jäljen päästä löytyy aarre, aivan niinkuin siinä laulussakin. Vai oliko siinä sateenkaari. Nääh, kyllä se oli jälki. Tämä aarre on aina Uskon oma pallo. Ainoa asia, minkä motivointiteho ei koskaan häviä. Vähintään yhtä hienoa kuin jäljen ajo on se, että sitten saa pallon kanssa kulkea metsästä pois ihan vain kaksistaan pomon kanssa.

Oiva on luovuttanut monia tehtäviä Armakselle tai ainakin on luovuttamassa. Edelleen hän kuitenkin mentorin ominaisuudessa seuraa, että Armas onnistuu hyvin. Oiva hoisi aikaisemmin kissan kokonaan itse, mutta nyt kissa lähinnä vain nukkuu Oivan kainalossa. Muuten Armas leikittää tuota vähän hassua ja itsepäistä omituista koirankaltaista olentoa. Oiva oli aikaisemmin se, joka aina vahti ulko-ovella, jos en ollut kotona. Tämän tehtävän hän peri Uskolta. Kuulemma pidemmissä poissaoloissa saattoivat Usko ja Oiva välillä vaihtaa vahtivuoroa ulko-oven edessä, mutta pääasiallisesti tämä oli Oivan hommaa. Nyt kun kävin toimistolla, niin kotiin tullessa Oivan haukahdus ei kuulunut enää suoraan oven takaa, vaan jostain kauempaa. Luultavasti Armas on nyt asetettu passiin.

Oiva on luovuttanut tehtäviään pois, mutta on myös ottanut niitä itselleen. Hän on ehdottomasti jengin järki ja liima. Hän huolehtii Uskosta ja Armaksesta. Molemmat oikein hakeutuvat tietyin väliajoin Oivan huomaan hoivattavaksi. Oiva toimii järkevänä aikuisena, joka pistää Armakselle rajat. Uskon höperöhormonitoiminnan loputtua, on hän ottanut enemmän miehistä tilaa jengissä. Aiemmin Oiva vaikutti melkeinpä sukupuolettomalta, toki ihan mikä tahansa olisi voinut vaikuttaa sukupuolettomalta Uskon hormonihurahdusten lomassa. Kuitenkin, varsinkin nyt pennun jälkeen on Oivan miehisyys jotenkin noussut. Hän on ylpeä saadessaan olla myös isoveli, eikä aina tarvitse olla se ikuinen pikkuveli.

Toisaalta taas Oivan sisäinen pieni pentu on herännyt. Oiva on ollut jo syntyessään keski-ikäinen Itä-Pasilassa työssäkäyvä hitusen kuivan oloinen toimistorotta. Nyt Armas saa Oivasta täysin erilaisen puolen esiin. Pihalla touhottaakin nykyisin kaksi vauhtiturboa, jotka ovat jo toistensa vertaiset. Enää ei Oiva vedätä vain Armasta, vaan juoksut ja leikit ovat tasapuolisia. Ihastuttavaa katsoa, kun Oiva rellestää hymy korvissa pitkin maita ja mantereita.

Armas, tämä jengin iltatähti, ottaa mielellään tehtäväkseen kaiken, mitä vain hänelle tarjotaan. Ulko-oven vahtivuorojen lisäksi hän on virallinen vessavahti. Melkein olinkin jo tottumassa siihen, että saatoin joskus mennä vessaan ilman kannustavaa vessavahtia. Lisäksi aina keittiöön siirtyessäni lähetetään Armas tiedustelemaan, olisiko mahdollisesti tarjolla kaikille jengiläisille ainakin yksi namipala. Kuulemma niillä nälkäisillä ja surullisilla silmillä on parhaimmat mahdollisuudet saada edes pieni murunuen tyhjään masuun.

Armas samalla omistaa koko jengin tilat ja samalla kuitenkin tietää paikkansa. Armas on yksi parhaimmista pennuista ikinä. Hänen tehtävänään on rakastaa kaikkia, niin karvallisia kuin karvattomia. Oivan ja Uskon korvat päätyvät pesulistalle. Saalisleluja kuljetellaan näytille kaikille. Ja aina sinne pomon kainaloon onnistutaan kaivautumaan. Kissaa ei Armaksen mielestä voi unohtaa, vaan useamman kerran päivästä hänet saattaa löytää nousseena kissan nukkumapaikkaa vasten tarkistamassa kissan vointia. Aluksi hieman kauhistelin Armaksen otteita, mutta kissa tuntuu vain nauttivan tassulla hieromisesta ja suuren suurista pusuista. Hauskinta on, kun kissa menee piiloon puhtaiden pyyhkeiden päälle ja Armas yrittää hänet sieltä löytää. Sitä leikkiä nämä kaksi voivat harjoittaa puolikin tuntia yhteen menoon.

Armas rakastaa kaikkia. Pienellä miehellä on aina iloinen asenne, vaikka isommat joskus vähän joutuvatkin urahtamaan liiallisesta riekkumisesta. Armas tuo hymyn kaikkien hänet kohdanneiden huulille, vaikka olisi mitenkä huono päivä. Työpäivien pelastus on Armas, joka nousee jalkaa vasten seisomaan ja tuijottamaan suoraan silmiin häntä heiluen. Hänelle vaan välillä tulee niitä pakottavia tarpeita tulla kertomaan pomolle, kuinka paljon tästä tykkää. Meidän Armas on meidän mielestä ehdottomasti Maailman Paras Armas.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: