Syksyn värejä

Jengi on tällä viikolla joutunut toteamaan ajan vauhdikasta kulkua. Armaksen syntymäpäivä lähestyy ja pieniä valmisteluja on täytynyt tehdä sen puolesta. Toistaiseksi näyttää vahvasti siltä, että tuo pieni harjoittelijajäsen verivalalla yhdistetään täyspäiseksi jengin jäseneksi. Onhan tuo jo vakikaluste. Ja kooltaan jo isoin. Tuo jykevä pää ja vahva sporttinen kroppa on muuttunut erittäin miehekkääksi. Onneksi korvien välissäJatka lukemista ”Syksyn värejä”

Oiva-poika sairastaa, häntä hellikäämme

OivaRiini, pieni poika kuuluisasta Riinien suvusta (mahdatte tuntea mandaRiinin ja suvun mustan lampaan saRiinin) on ollut yskässä. Kävimme viikolla lääkärissä, kun vointi yhtäkkiä huononi. Onneksi herra sai terveenpaperit siten, että voinnin pitäisi parantua levolla eikä tarvitse antilooppeja. Sitä olemme tehneet, siis lepoa. Armas Hurmas Yrmyläinen on pitänyt veljestään huolta. Antanut pusuja ja pitänyt seuraa. Mietin,Jatka lukemista ”Oiva-poika sairastaa, häntä hellikäämme”

Haasteita horisontissa?

Ilmat ovat hellineet sopivasti raikkaan keväisen ilman metsästäjäjengiä, kunhan vain on osannut ulkoilunsa ajoittaa oikeaan aikaan. Käytiin jo kevään ensimmäisellä reissulla tarkistamassa meidän ehdottomasti paras uimaranta. Matalalla kuopalla on monta kohtaa, mistä mennä uimaan. Toiseen reunaan mahtuu lapsiperheet ja toiselle puolelle toisia koirakavereita. Isompia poikia ei voisi vähempää kiinnostaa kuka muu lammella on, kunhan palloJatka lukemista ”Haasteita horisontissa?”