Niin pienen hetken Armas on lumivalkoinen

Kuraa, hiekkaa, kuraista hiekkaa, hiekkakuraa. Jee, lunta ja pakkasta. Lähdetään vauhdilla ulos metsään just nyt ja heti, kun päivänkajo kestää vielä seitsemän minuuttia ennen taas totaalista pimeyttä. Nautitaan kerrankin talvisesta maisemasta. Perhana. Täällä on kaikki ojat vielä ihan sulana ja perro ei ole perro ellei jotain mutakuoppaa löydä möyhittäväksi. Ja sitten taas, kuraa, hiekkaa, kuraa,Jatka lukemista ”Niin pienen hetken Armas on lumivalkoinen”