Oispa kevät!

Lomaviikko takana. Suunnitelmissa oli ulkoilla ja lenkkeillä tehokkaasti, nukkua pitkään ja vain olla. Tässä kirjoitus yhdestä nimettömästä iltapäivästä kuvastamaan yleisesti ottaen koko viikon tunnelmaa. Lenkille pitäisi lähteä. Mitäs tässä on vaihtoehtona? Pyörätietä tai tien reunaa pitkin lenkille. Nääh, ollaan tehty sitä jo ihan tarpeeksi. Lisäksi siellä on inhottavaa jäätä alla, joten saa jännittää omituisia lihaksiaJatka lukemista ”Oispa kevät!”

Tuhinaa ja innostusta

Ensimmäisenä tärkein asia: Oiva saatiin onneksi kuntoon. Jaettuani tämän jumitustarinan sain monesta paikkaa kuulla, että pakkanen, lumi ja tuuli olivat tehneet tepposensa useammankin karvakaverin lihaksistoon. Ei se tietenkään vie pois sitä huonoa mieltä, mikä tuli itselle Oivasta, mutta ei ehkä niin paljoa itseä tarvinnut omasta tyhmyydestä rankaista. Tämä syyllisyys kalvoi sen verran, että se johtiJatka lukemista ”Tuhinaa ja innostusta”

Harmaita pilviä

Kulunut viikko on pitänyt sisällään paljon hyvää, mutta lopulta tunnelma kuitenkin tästä jää hieman alavireiseksi. Kokeilen kuitenkin taiteilla tästä sellaisen sämpylämallisen kirjoituksen, jonkalaista viljeltiin runsaasti varsinkin kriisinhallinnan opinnoissani. Itse pidin sitä tapaa omaan suuhuni sopimattomana, sillä negatiivisen asian kääriminen positiiviseen kuoreen ei tee siitä negatiivisesta yhtään parempaa. Katsotaan, jos tämän kirjoituksen myötä kuitenkin edellisen lauseeniJatka lukemista ”Harmaita pilviä”

Tarvitaan koko jengi kasvattamaan pentu

Nyt on takana jokaisen koiranomistajan unelmaviikko. Pomo toki toivoi lomalta paluulta pehmeää laskua arkeen. Senhän kohtalo ja ylemmät voimat nähtävästi jengille soi, mutta en ehkä itse ajatellut, että sitä pehmeää tulisi taivaan täydeltä aivan niin paljon. Seuraavalla kerralla tulee olla ehkä hieman tarkempi siinä, mitä toivoo. Viikko on sisältänyt ääriolosuhteita ja niiden kanssa eläminen onJatka lukemista ”Tarvitaan koko jengi kasvattamaan pentu”